Autobiografinen muisti eli elämäkertamuisti1 on ihmisen oman elämän tapahtumien muistamiseen erikoistunut muistijärjestelmä. Se nivoo yhteen muistot itsestä ja merkityksellisistä, henkilökohtaisista kokemuksista sekä itseä koskevat faktat yhtenäiseksi elämäntarinaksi. Sitä on kuvattu myös kyvyksi palauttaa tietoisesti mieleen henkilökohtaisia tapahtumia2.
Muistot, ja erityisesti oman elämäntarinan muistaminen, voidaan nähdä henkilökohtaisen identiteetin lähteenä ja ytimenä. Elämäkertamuistin toiminta kytkeytyy erittäin läheisesti yksilön käsitykseen itsestään ja identiteetistään, siitä millainen henkilö hän on ollut ja on ja siitä, mitkä tapahtumat ovat muokanneet ja määrittelevät häntä3.
Omaan elämään liittyvien tapahtumien muistaminen on välttämätöntä selviytymiselle4. Elämäkertamuisti on myös elämänlaadun keskeinen osatekijä, jota tarvitaan ja hyödynnetään muun muassa tulevien tapahtumien kuvittelussa ja arvioinnissa5 6, päätöksenteossa ja ongelmanratkaisussa7 8, luovuudessa9, läheisten ihmissuhteiden vahvistamisessa10 sekä pysyvän minäkäsityksen ylläpitämisessä11 12 13.
Ihmisten välillä on merkittäviä eroja omaan elämään liittyvien muistojen määrässä ja laadussa14. Toisten ihmisten on esimerkiksi helpompaa palauttaa mieleen ja raportoida tiettyyn teemaan tai vihjeeseen liittyviä elämäkertamuistoja kuin toisten. Ihmiset myös arvioivat oman elämäkertamuistinsa toimintaa, sen yksityiskohtaisuutta ja luotettavuutta eri tasoiseksi. Eroja on myös muistojen faktuaalisessa paikkansa pitävyydessä. Tavanomaisen vaihtelun lisäksi joillakin ihmisillä on hyvin harvinainen, poikkeava kyky muistaa lähes kaikki heille tapahtuneet tapahtumat yksityiskohtaisesti. Tällaista ominaisuutta on kutsuttu hypertymesiaksi tai erittäin poikkeukselliseksi elämäkertamuistiksi (highly superior autobiographical memory, HSAM)15.
Synnynnäisten ja kehityksellisten eroavaisuuksien ohella elämäkertamuistin toiminta voi myös heikentyä sekä mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen16 17, traumaperäisen stressihäiriön18 19 tai psykoosien yhteydessä20 21, että somaattisten, erityisesti neurologisten, sairauksien22 23 tai aivovammojen seurauksena24 25. Varsinaisissa muistihäiriöissä henkilö voi menettää elämäkerrastaan kokonaisia aikakausia, vaikka hänen toimintakykynsä muilla osa-alueilla saattaa säilyä melko hyvänäkin22 23. Myös mielenterveyshäiriöiden yhteydessä elämäkertamuistin ongelmat voivat olla huomattava ja keskeinen tekijä, joka laskee elämänlaatua26 27 ja pitää muita oireita yllä28 29.
Elämäkertamuisti on vahvasti kulttuurisidonnaista. Kulttuuri vaikuttaa merkittävästi elämäkertamuistin kehittymiseen sekä sen sisältöihin, järjestäytymiseen, saatavuuteen mieleen palautettavaksi ja käyttötarkoituksiin30 31 32. Lapsuusajan kulttuuriympäristö ja vanhempiemme kasvatuskäytännöt vaikuttavat esimerkiksi siihen, kuinka varhaiseen ikään ensimmäiset muistomme sijoittuvat, millaisia yksityiskohtia painamme ja pystymme palauttamaan mieleemme kokemistamme tapahtumista, sekä siihen mihin tarkoituksiin ja miten hyödynnämme muistoja elämästämme.
Elämäkertamuistin toiminnan luotettava mittaaminen olisi usein hyödyllistä sekä psykologin tai lääkärin kliinisessä työssä että psykologisessa, neurotieteellisessä ja lääketieteellisessä tieteellisessä tutkimuksessa. Se on kuitenkin varsin haastavaa sekä muistijärjestelmän subjektiivisen luonteen että sen kulttuurisidonnaisuuden vuoksi33. Useimmat ihmisen omaan elämään liittyvien tapahtumien yksityiskohdat ovat vain hänen itsensä tiedossa, joten niiden paikkansapitävyyttä on vaikeaa arvioida. Tämän tutkimusprojektin keskeisenä tavoitteena onkin selvittää luotettavimpia tapoja mitata ja vertailla ihmisten elämäkertamuistin toimintaa.
Viitteet ja lähteet
1 Suomenkielisellä termillä elämäkertamuisti on joskus viitattu myös episodiseen muistiin, mutta osuvampi suomennos tälle muistijärjestelmälle lienee tapahtumamuisti. Tapahtumamuistia ja elämäkertamuistia on toisinaan pidetty jopa synonyymeinä, mutta useimmat tutkijat näkevät niiden välillä monimutkaisemman suhteen.
2 Berntsen, D. & Rubin, D. C. (2012). Understanding autobiographical memory: an ecological theory. Teoksessa Berntsen, D., & Rubin, D. C. (toim.) Understanding autobiographical memory: theories and approaches. Cambridge University Press, New York, NY, USA.
3 Conway, M.A., & Pleydell-Pearce,C. W. (2000). The construction of autobiographical memories in the self-memory system. Psychological Reviews, 107, 261–288. https://doi.org/10.1037//0033-295X.107.2.261
4 Allen, T.A., & Fortin, N.J. (2013) The evolution of episodic memory. Proceedings of the National Academy of Sciences of the USA, 110, 10379–10386. https://doi.org/10.1073/pnas.1301199110
5 Race, E., Keane, M. M., & Verfaellie, M. (2011) Medial temporal lobe damage causes deficits in episodic memory and episodic future thinking not attributable to deficits in narrative construction. Journal of Neuroscience, 31, 10262–10269. https://doi.org/10.1523/JNEUROSCI
6 Szpunar, K. K. (2010). Episodic future thought: An emerging concept. Perspectives on Psychological Science, 5(2), 142–162. https://doi.org/10.1177/1745691610362350
7 Palombo, D.J., Keane, M. M., & Verfaellie, M. (2015) The medial temporal lobes are critical for reward-based decision making under conditions that promote episodic future thinking. Hippocampus, 25, 345–353. https://doi.org/10.1002/hipo.22376
8 Sheldon, S., McAndrews, M. P., & Moscovitch, M. (2011) Episodic memory processes mediated by the medial temporal lobes contribute to open-ended problem solving. Neuropsychologia 49, 2439–2447. https://doi.org/10.1016/j.neuropsychologia.2011.04.02
9 Madore, K. P., Addis, D. R., & Schacter, D. L. (2015) Creativity and memory: effects of an episodic-specificity induction on divergent thinking. Psychological Science, 26(9) 1461–1468. https://doi.org/10.1177/0956797615591863
10 Beike, D. R., Merrick, C. R., & Cole, H. E. (2019). Use, adaptivity, and need fulfillment: A methodological critique of tests of the functions of autobiographical memory. Psychological Reports 123(1), 43-70. https://doi.org/10.1177/0033294119852578
11 D’Argembeau, A., Lardi, C., & Van der Linden, M. (2012) Self-defining future projections: exploring the identity function of thinking about the future. Memory, 20(2), 110–120. https://doi.org/10.1080/09658211.2011.647697
12 Grilli, M. D., & Verfaellie, M. (2015) Supporting the self-concept with memory: insight from amnesia. Social Cognitive and Affective Neuroscience, 10, 1684–1692. https://doi.org/10.1093/scan/nsv056
13 Stanley, M. L., Henne, P. & De Brigard, F. (2019). Remembering moral and immoral actions in constructing the self. Memory and Cognition, 47, 441–454. https://doi.org/10.3758/s13421-018-0880-y
14 Palombo, D. J., Sheldon, S., & Levine, B. (2018). Individual differences in autobiographical memory. Trends in Cognitive Sciences, 22(7), 583-597. https://doi.org/10.1016/j.tics.2018.04.007
15 Parker, E.S., Cahill, L., McGaugh, J.L. (2006). A case of unusual autobiographical remembering. Neurocase, 12(1), 35-49
16 Biedermann, S. V., Demirakca, T., Sartorius, A., Auer, M. K., Ende, G., & Berna, F. (2017). Autobiographical memory deficits in patients with depression follow a temporal distribution. Psychiatry Research, 257, 193-196. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2017.07.046
17 Talarowska, M., Berk, M., Maes, M., & Galecki, P. (2016). Autobiographical memory dysfunctions in depressive disorders. Psychiatry and Clinical Neurosciences, 70(2), 100-108. https://doi.org/10.1111/pcn.12370.
18 Brewin, C. R., Kleiner, J. S., Vasterling, J. J., & Field, A. P. (2007). Memory for emotionally neutral information in posttraumatic stress disorder: A meta-analytic investigation. Journal of Abnormal Psychology, 116(3), 448–463. https://doi.org/10.1037/0021-843X.116.3.448
19 Brown, A. D., Root, J. C., Romano, T. A., Chang, L. J., Bryant, R. A., & Hirst, W. (2013). Overgeneralized autobiographical memory and future thinking in combat veterans with posttraumatic stress disorder. Journal of Behavior Therapy and Experimental Psychiatry, 44(1), 129-134. https://doi.org/10.1016/j.jbtep.2011.11.004
20 McLeod, H. J., Wood, N., & Brewin, C. R. (2006). Autobiographical memory deficits in schizophrenia. Cognition and Emotion, 20, 536-547. https://doi.org/10.1080/02699930500342472.
21 Ricarte, J. J., Ros, J. M., Latorre, J. M., & Watkins, E. (2017). Mapping autobiographical memory in schizophrenia: Clinical implications. Clinical Psychology Review, 51, 96-108. https://doi.org/10.1016/j.cpr.2016.11.004
22 Hou, C. E., Miller, B. L., & Kramer, J. H. (2005). Patterns of autobiographical memory loss in dementia. International Journal of Geriatric Psychiatry, 20(9), 809–815. https://doi.org/10.1002/gps.1361
23 Leyhe, T., Müller, S., Milian, M., Eschweiler, G., & Saur, R. (2009). Impairment of episodic and semantic autobiographical memory in patients with mild cognitive impairment and early Alzheimer’s disease. Neuropsychologia, 47(12), 2464-2469. https://doi.org/10.1016/j.neuropsychologia.2009.04.018
24 Roberts, C. M., Spitz, G., Mundy, M., & Ponsfrod, J. L. (2019). Retrograde autobiographical memory from PTA emergence to six-month follow-up in moderate to severe traumatic brain injury. Journal of Neuropsychiatry and Clinical Neurosciences, 31(2), 112-122. https://doi.org/10.1176/appi.neuropsych.18010015
25 Wammes, J. D., Good, T. J., & Fernandes, M.A. (2017). Autobiographical and episodic memory deficits in mild traumatic brain injury. Brain and Cognition, 111, 112-126. https://doi.org/10.1016/j.bandc.2016.11.004.
26 MacQueen, G. M., Galway, T. M., Hay, J., Young, L. T., & Joffe, R. T. (2002). Recollection memory deficits in patients with major depressive disorder predicted by past depressions but not current mood state or treatment status. Psychological Medicine, 32(2), 251–258. https://doi.org/10.1017/S0033291701004834
27 Zlomuzica, A., Woud, M. L., Machulska, A., Kleimt, K., Dietrich, L., Wolf, O. T., … Margraf, J. (2018). Deficits in episodic memory and mental time travel in patients with post-traumatic stress disorder. Progress in Neuropsychopharmacology and Biological Psychiatry, 83, 42-54. https://doi.org/10.1016/j.pnpbp.2017.12.014
28 Dillon, D. G., & Pizzagalli, D. A. (2018). Mechanisms of memory disruption in depression. Trends in Neurosciences, 41(3), 137–149. https://doi.org/10.1016/j.tins.2017.12.006
29 Köhler, C. A., Carvalho, A. F., Alves, G. S., McIntyre, R. S., Hyphantis, T. N., & Cammarota, M. (2015). Autobiographical memory disturbances in depression: A novel therapeutic target? Neural Plasticity, 759139. https://doi.org/10.1155/2015/759139
30 Fivush, R. (2011). The development of autobiographical memory. Annual Review of Psychology, 62(1), 559-582. https://doi.org/10.1146/annurev.psych.121208.131702
31 Nelson, K., & Fivush, R. (2020). The development of autobiographical memory, autobiographical narratives, and autobiographical consciousness. Psychological Reports, 123(1), 71–96. https://doi.org/10.1177/0033294119852574
32 Wang, Q. (2020). The cultural foundation of human memory. Annual Review of Psychology, 72, 16.1-16.29. https://doi.org/10.1146/annurev-psych-070920-023638
33 Sheldon, S., Diamond, N. B., Armson, M. J., Palombo, D. J., Selarka, D., Romero, K., … Levine, B. (2018). Assessing autobiographical memory. Teoksessa Elizabeth Phelps & Lila Davachi (toim.). Stevens’ Handbook of Experimental Psychology and Cognitive Neuroscience I: Learning and Memory. https://doi.org/10.1002/9781119170174.epcn111